Miltä kuulostaisi yö puolalaisella juna-asemalla? No hyvältä tietenkin, mikäs sen mukavampaa. No ihan täysin suunnitelmallisesta tilanteesta ei ollut kyse vaan hieman ajattelemattomasta siirtymästä interraililla Wienistä Katowiceen. Juna lähti illalla (koska junassahan on kiva nukkua), mutta koko yötä ei luonnollisesti matkassa mennyt, joten Katowicen asemalla olin kolmen aikaan aamuyöstä.
Paikka ei ole maailman metropoleja ja asemalla lähes kaikki kiinni. Löytyihän sieltä onneksi suljettu kahvila, jossa pääsi penkille istumaan ja lepuuttamaan päätä pöydällä. Matkan rasituksesta uni kyllä maistui ihan hyvin ja vastaavalla tavalla yötään viettäviä oli muutama paikalla.
Uneen päästyä ei mennyt pitkään, kun pääsi kokemaan kurjan herätyksen. Vartija tuuppasi pampulla kylkeen ja heräähän siinä varsin napakasti. Kysyin tietysti, onko nukkuminen ok ja sehän oli, vartija vain kävi tarkistamassa, että on "kunnossa". Minä siis jatkoin uniani.
Pitkään ei mennyt, kun pääsi kokemaan saman herätyksen uudelleen ja kyseessä sama vartija. Nuori kaveri puhui ihan kohtuullista englantia ja tiedustelin, että mikä juttu. Kertoi, että ohjeena on, että joka kierrolla kaikki tarkistetaan, ei poikkeuksia. Jos ei herää niin lähdetään siirämään muualle. Kysyin, että onko mahdollista, että testaa seuraavalla kerralla vähän kevyemmin, kun pamppu kylkiluiden alla ei sinällään mitenkään miellyttävä herätys ollut. Lupasi harkita asiaa.
Seuraavalla kerralla herätys tuli, mutta hieman kevyempänä. Ei edelleenkään mikään äidin hellä silittely, mutta mukavampi kuitenkin. Aamu myös alkoi sarastaa siihen malliin, että keräsin itseni levollisen yön jäljiltä ja lähdin metsästämään aamupalaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti