lauantai 5. helmikuuta 2022

Mieleenpainuneet matkakokeumukset #5

 Kaverin remonttikuvan innoittamana mieleen palautui yksi henkilökohtaisen elämän mieleenpainuneimmista vessareissuista. Tapaus sijoittuu useiden vuosien päähän Mumbaihin, jossa käymäläkulttuuri oli yleisestikin hieman "erilaista". Tämä kokemus sijoittuu Bollywood-elokuvan tauolle. Elokuvahan kestää helposti sen 3 tuntia ja tässä tapauksessa väliin oli ihan aiheesta tuupattu pieni tauko, jonka päätin käyttää teatterin käymälässä. 

Perusilmeeltään vessa oli ihan normaali. Paikat käsienpesulle, paikallisittain siisti ja vessakopeissa oli ovet. Sellaisiakin vessoja tuli vastaan, joissa ei oltu turhan tarkkoja yksityisyydestä ja ovet oli jätetty tarpeettomana pois.

Itse vessakoppi kuitenkin muutti tilanteen "mielenkiintoiseksi". Kyseessä oli varsin yleinen reikä lattiassa -malli. Näihin oli totuttu, ei ongelmaa. Haasteelliseksi tilanteen teki lattialla lilluva vesi, eli lattian reikä oli tukevasti veden pinnan alapuolella. Tarkastin toki viereisen kopin, josko ominaisuus olisi ollut paikallinen, ei ollut.

Siihen asti kuluneen matkan kestosta ja intialaisesta ruokakulttuurista johtuen toimituksen jättäminen myöhempään ei ollut varsinaisesti vaihtoehto, joten kohti haastetta. Lattian kallistus takasi sen, että koppiin pääsi sisään ja oven sai kiinni pienellä taiteilulla niin, että varpaat pysyivät sandaaleissa kuivana. Henkilökohtaista tilannetta ei helpottanut hieman polvien alapuolelle ulottuneet valkoiset shortsit. Näiden osalta naula seinällä toimi tilanteen pelastajana kuin Nikke Knattertonilla ikään. Alaosa paljaaksi, tavarat naulaan, jonka jälkeen oli aika luopua varpaiden kuivasta paikasta sandaalien päällä ja siirtyä paljain jaloin pelipaikalle. 

Itse toimitus ei tarjonnut suurta dramatiikkaa, kylmä p**kavesi varpaissa ei toki järin mukavalta tuntunut. Huuhtelutoiminta suoritettiin paikallisella mallilla huljukuppi eli vettä valui koko ajan astiaan (ja siitä sitten yli lattialle), josta sitä saattoi pienellä kipolla huuhteluun käyttää. Rutiinisuoritus. Tämän jälkeen siirtymä pois paikalta yläjuoksulle sandaalien viereen, jalan huuhtelu huljukuppivedellä, jonka jälkeen siirtymä sandaalin päälle. Sitten tasapainotehtävänä housut takaisin jalkaan ja tuulen kuivaama perse venkoillen ovesta pihalle ja jatkamaan elokuvailtaa.

Tilannekuvia ei valitettavasti ole, mutta laitetaan yksi tunnelmakuva lähitienoolta.



Mieleenpainuneet matkakokemukset #6

 Miltä kuulostaisi yö puolalaisella juna-asemalla? No hyvältä tietenkin, mikäs sen mukavampaa. No ihan täysin suunnitelmallisesta tilanteesta ei ollut kyse vaan hieman ajattelemattomasta siirtymästä interraililla Wienistä Katowiceen. Juna lähti illalla (koska junassahan on kiva nukkua), mutta koko yötä ei luonnollisesti matkassa mennyt, joten Katowicen asemalla olin kolmen aikaan aamuyöstä.

Paikka ei ole maailman metropoleja ja asemalla lähes kaikki kiinni. Löytyihän sieltä onneksi suljettu kahvila, jossa pääsi penkille istumaan ja lepuuttamaan päätä pöydällä. Matkan rasituksesta uni kyllä maistui ihan hyvin ja vastaavalla tavalla yötään viettäviä oli muutama paikalla. 

Uneen päästyä ei mennyt pitkään, kun pääsi kokemaan kurjan herätyksen. Vartija tuuppasi pampulla kylkeen ja heräähän siinä varsin napakasti. Kysyin tietysti, onko nukkuminen ok ja sehän oli, vartija vain kävi tarkistamassa, että on "kunnossa". Minä siis jatkoin uniani.

Pitkään ei mennyt, kun pääsi kokemaan saman herätyksen uudelleen ja kyseessä sama vartija. Nuori kaveri puhui ihan kohtuullista englantia ja tiedustelin, että mikä juttu. Kertoi, että ohjeena on, että joka kierrolla kaikki tarkistetaan, ei poikkeuksia. Jos ei herää niin lähdetään siirämään muualle. Kysyin, että onko mahdollista, että testaa seuraavalla kerralla vähän kevyemmin, kun pamppu kylkiluiden alla ei sinällään mitenkään miellyttävä herätys ollut. Lupasi harkita asiaa.

Seuraavalla kerralla herätys tuli, mutta hieman kevyempänä. Ei edelleenkään mikään äidin hellä silittely, mutta mukavampi kuitenkin. Aamu myös alkoi sarastaa siihen malliin, että keräsin itseni levollisen yön jäljiltä ja lähdin metsästämään aamupalaa.