Itse pääsin seuraamaan kookospähkinöiden pudotusoperaatiota joitain vuosia sitten Koh Koodin saarella, joka ainakin siihen aikaan oli suhteellisen rauhallinen paikka. Rannalla, jolla majoituimme oli kaksi pientä majapaikkaa ja pieni "rantabaari". Eräänä päivänä katselimme kaverini kanssa pudotusoperaatiota ja keskustelimme asiasta rantabaarin pitäjän kanssa.
Ensimmäisenä pisti silmään apinan ja sen omistajan symbioosi. He tekivät aitoa yhteistyötä. Omistaja ohjasi ja kertoi, minne piti mennä ja apina pääsääntöisesti teki työtä käskettyä. Lakkoili matkalla, piti omia taukoja jne. mutta kokonaisuutena hoiti hommaa hienosti. Välillä kaksikko piti ansaitun tauon, jolloin syötiin yhteisiä eväitä ja otettiin huikkaa yhteisestä juomapullosta.
Syy apinan hyvään kohteluun selvisi rantabaarin pitäjältä. Apina oli porukan kovapalkkaisin työntekijä. Sille maksettiin 1 bath / pudotettu kookospähkinä. Omistaja sinällään ei saanut palkkaa ollenkaan. Porukkaan kuului myös kaksi nuorehkoa miestä, jotka lastasivat pähkinöitä kuljetukseen ja veivät satamaan. Heille maksettiin 1 bath / 10 pähkinää. Laivalle maksettiin kuljetuksesta mantereelle myös 1 bath / 10 pähkinää. Lopulta myyntiin tullessa kookospähkinöitä sai (turisti) 30-60 bathin hintaan paikasta riippuen.
Apina ei siis suostunut menemään kaikkiin paikkoihin ja omistajalla ei käytännössä ollut edes mitään keinoja pakottaa apinaa mihinkään. Naru, jossa apina oli, oli niin heppoinen että halutessaan apina olisi vapautunut siitä helposti. Narulla on myös paha työntää apinaa puuhun. Tästä sitten tiedustelimme baarin pitäjältä eli miten saadaan pois ne kookospähkinät, joita apina ei hae. Tähän löytyi kuitenkin helppo ratkaisu. Sitä varten palkattiin miehiä Kambodzasta. Palkka oli kuulemma hyvä, mutta työ vaarallista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti