Perhereissu Tartoon

Pikapassi on aina pikapassi. Uunituoreena
kohti laivaa...

Syysloman korvilla todettiin, että on aika tehdä jonkinlainen pistäytyminen jossain. Yleensä nämä pienet visiitit on ollut shoppailureissuja Tallinnaan ja sama tarve oli nytkin. Kaikkea perusjuttua puuttui ja henkilökohtaisesti on jotenkin mukavampi tehdä lista kaikesta tarvittavasta ja lähteä kerralla kärsimään koko rumba.

Olen varmaan pahoittanut jonkun jumalan mielen, koska paha karma vainoaa passiasioitamme. Omahan on kunnossa Japanin reissun jäljiltä, mutta koska siitä ei mitään opittu niin taas päästiin hikoilemaan. Tytöllä kun oli passi mennyt umpeen ja asianhan tarkistettiin tietenkin lähtöä edeltävänä iltana. No nyt oli kuitenkin arkipäivä, joten pari tuntia lisää aikaa matkaan. Pysähdys Mikkeliin, jossa ensin tyttö passikuvaan ja sitten poliisin tiskille pikapassia odottamaan. Sehän sieltä saatiin ja laivaankin ehdittiin. Tuskin tästäkään mitään opittiin. Saa nähdä, miten karma jatkossa kohtelee.


Itse olen Tartossa vieraillut kohtuullisen monta kertaa, mutta perhe ei, joten nyt lähdettiin yhdessä. Lautalla yli oman auton kanssa ja pieni asunto koko porukalle aivan Tarton keskustasta. Helppo ja yksinkertainen resepti muutamalle päivälle. Tie Tallinnasta Tartoon on nykyisellään niin hyvässä kunnossa, että suomalaiset tiet kalpenevat tuon rinnalla. Ei tarvitse matkaa jännittää sen enempää kuin matkaa Helsingistä vaikka Jyväskylään.

Itse kaupunkihan on mukava paikka. Tällä kertaa parhaiksi kokemuksiksi jäi ruokapaikoista Umb Roht. Kiitokset vinkistä Johannalle! Aivan loistava paikka. Ruoka on hyvää, raikasta ja tuoretta. Käytännössä aivan kaupungin keskustassa, sen verran sivukadulla, ettei löydy ihan vahingossa. Suosittelen lämpimästi. Toki myös Chez Andressa piti kahvilla käväistä, tämän paikan taso oli kyllä tiedossa jo etukäteen. Muuten mentiin vähän perinteisemmällä Tarton linjalla eli hyvää ja helppoa ruokaa sieltä lihaisammasta päädystä. Kelpasi kyllä kaikille.

Paikallisen taidemuseon taukopaikka

Lasten kanssa reissatessa testattiin myös paikallinen AHHAA-keskus eli paikallinen Heureka. Kannatti käydä. Tekemistä on runsaasti, mielenkiintoista tavaraa ihan aikuisellekin. Aamulla väkeä oli todella vähän ja sai ihan rauhassa kierrellä. Keskipäivän lähestyessä väkeä oli sitten jo jonoiksi asti, mutta paikasta pääsee pois ja takaisin sisään, joten kävimme pitkän lounaan välissä ja palasimme vielä lopuksi paikan jälleen hiljentyessä.

Kaikki ostokset saatiin myös tehtyä eli syksyksi ja talveksi on taas vaatteita. Hintatasohan ei Suomea kummempi ole ja kaupatkin käytännössä samoja. Eipä kuitenkaan tarvitse lähteä kauppakeskushelvettiin monena viikonloppuna peräkkäin, kuten se kotioloissa hoidettaisiin.